Hautaustapana tuhkaus

Vainajan tuhkaus

Tuhkaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan ja jäljelle jääneet tuhkat haudataan. Suomen hautauslain mukaan tuhkauksessa on käytettävä puuarkkua. Ruumiin polttaminen tapahtuu krematoriossa. Palamisen jälkeen tuhka laitetaan sille tarkoitettuun uurnaan, joka voi olla hautaustoimistosta ostettu, itse valmistettu tai krematorion pahvinen tuhkauurna. Omaiset voivat päättää itse tuhkan sijoittamisesta. Yleensä uurna haudataan hautausmaalle, mutta halutessaan tuhkan voi myös ripotella muistolehtoon tai luontoon. Tuhkat tulee haudata vuoden kuluessa. Tuhkahautauksen kulku voi tapahtua kahdella eri tavalla: kaksivaiheisena tai suorana tuhkauksena.

Kaksivaiheinen tuhkaus

Perinteisessä kaksivaiheisessa tavassa vainaja on arkussa siunaustilaisuuden ajan. Tilaisuuden jälkeen arkku kuljetetaan krematorioon, jossa tapahtuu tuhkaus. Parin viikon kuluttua siunaustilaisuudesta toimitetaan uurnan hautaanlaskeminen. Toimituksen yhteydessä voidaan järjestää rukoushetki. Jos tuhkat ripotellaan luontoon tai kätketään muistolehtoon, saattoväki voi olla siinäkin läsnä.

Suora tuhkaus

Toinen vaihtoehto hautauksen kululle on suora tuhkaus. Siinä vainaja tuhkataan ensin, ja vasta sen jälkeen järjestetään uurnanlaskutilaisuus tai tuhkan sirottelu. Samassa yhteydessä voidaan järjestää saatto- ja muistotilaisuus. Suora tuhkaus on yleistynyt viime aikoina erityisesti uskonnottomissa hautajaisissa. Kirkollisissa hautajaisissa suora tuhkaus on harvinaisempaa, mutta poikkeustapauksissa vainaja voi olla tuhkattuna jo ennen siunaustilaisuutta.

Lisää hautajaisten käytännön järjestelyistä voit lukea täältä

Tuhkaus vai arkkuhautaus?

Hautauksen yhteydessä tulee päättää hautaustapa. Vainaja on voinut eläessään esittää toiveen hautaamisestaan, mutta muussa tapauksessa päätöksen tekevät omaiset. Hautauslaki tuntee vain kaksi tapaa haudata: arkkuhautaus ja tuhkaus.

Hautaustavan valintaa voivat ohjata esimerkiksi uskonnolliset tavat, suvun tai paikkakunnan perinteet tai tunnetekijät. Toiselle arkkuhautaus tuntuu tärkeältä perinteen jatkamiselta, toinen painottaa tuhkauksen ekologisuutta. Toisinaan käytännön syyt määrittävät toisen hautaustavoista järkevämmäksi. Voi olla, että sukuhaudassa on tilaa ainoastaan uurnalle, tai muistolehto koetaan helpompana kohteena vierailla kaukana sijaitsevan hautapaikan sijaan. Kaikki nämä ovat hyviä perusteluja. Hautaustapa on omaisten vapaasti valittavissa, vainajan mahdollista toivetta kunnioittaen.

Mitä tuhkaus maksaa?

Hautauksen hinta muodostuu kahdesta osasta: hautauspalvelun kuluista ja seurakunnan kuluista. Hautaustoimistot määrittävät hinnan sen mukaan, mitä palveluita omainen haluaa heidän kauttaan hankkia. Nettisivuiltamme voit tarkastella yksittäisten arkkujen ja uurnien hintoja sekä sekä laskea valmiin hautauskokonaisuuden hinnan.

Seurakunnan kulut sisältävät yleensä uuden hautapaikan lunastuksen tai vanhan paikan hallinta-ajan jatkamisen, hautausmaksun ja haudan perushoidon. Tuhkahautauksen kulut ovat pääosin samat kuin arkkuhautauksessa, ainoastaan tuhkausmaksu tulee lisänä. Tuhkahautauksessa hautaushinnat ovat yleensä pienemmät kuin arkkuhautauksessa perustuen tarvittavan hautapaikan kokoon. Yleinen ja halvin tapa on sijoittaa tuhkat hautausmaan muistolehtoon.

Hautauslaki määrittää tuhkahautausta

Suomessa hautauslaki määrää linjat tuhkauksen eri vaiheisiin. Yleisesti vainajan ruumis on haudattava tai tuhkattava viivytyksettä kuoleman jälkeen. Hautaustavan on kunnioitettava vainajan muistoa ja mahdollisia toiveita.

Tuhkaus voidaan toimittaa ainoastaan aluehallintoviraston hyväksymässä krematoriossa. Krematorioiden toimintaa ja ylläpitoa valvotaan tarkasti. Krematorion ylläpitäjän velvollisuuksiin kuuluu esimerkiksi pitää rekisteriä tuhkatuista vainajista ja siitä, mihin tuhka ilmoitetaan sijoitettavaksi.

Lain mukaan vainajan tuhka on haudattava tai muuten pysyvästi sijoitettava yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Omaiset ilmoittavat sijoituspaikan krematorion ylläpitäjälle ja huolehtivat tuhkan hautaamisesta tai ripottelusta. Yleensä tuhka haudataan uurnassa hautausmaalle tai sijoitetaan siellä olevaan muistolehtoon. Omaiset voivat kuitenkin ripotella tuhkan myös luontoon. Tällöin tuhkan sijoittamiseen tulee olla lupa alueen omistajalta.

Tuhkaus on suosittu hautaustapa

Tuhkauksen suosio on kasvanut. Suomessa hieman yli puolet vainajista tuhkataan, ja Uudenmaan alueella tuhkausprosentti on lähellä yhdeksääkymmentä. Tuhkaamisen yleistymisen syitä ovat ekologisuus ja käytännöllisyys. Suurissa kaupungeissa hautausmaat alkavat käydä pieniksi etenkin arkkuhautapaikkojen osalta. Oman suvun hautaan voi myös helpommin mahtua arkun sijaan pieni uurna. Arkkuhautauksen rinnalla tuhkaus koetaan eettisenä ja kauniina tapana haudata vainaja. Lue lisää tuhkauksen historiasta täältä.