Hautaustapana arkkuhautaus

Hautaustapana arkkuhautaus

Arkkuhautaus on vanha ja edelleen hyvin käytetty hautaustapa. Vainajan siunauksen jälkeen arkku yleensä kannetaan kärryille, joilla se kuljetetaan hautapaikalle saattoväen seuratessa. Haudalla arkku lasketaan arkkuliinoilla hautaan ja peitetään maalla. Hautauksen jälkeen paikalle asetetaan muistomerkki.

Arkkuhautausta varten tarvitaan hautapaikka, jonka seurakunta tarjoaa jokaiselle paikkakuntalaiselle. Käytössä voi olla myös valmis sukuhauta, mikäli siellä on vielä tilaa arkulle. Muulle kuin kotipaikkakunnalle haudattaessa anotaan lupa kyseiseltä seurakunnalta. Lisää arkkuhautauksen käytännön järjestelyistä löydät tältä sivulta.

Arkkuhautaus vai tuhkaus?

Hautauksen yhteydessä tulee päättää hautaustapa. Vainaja on voinut eläessään esittää toiveen hautaamisestaan, mutta muussa tapauksessa päätöksen tekevät omaiset. Suomessa hautauslaki tuntee vain kaksi tapaa haudata: arkkuhautaus ja tuhkaus.

Hautaustavan valintaa voivat ohjata esimerkiksi uskonnolliset tavat, suvun tai paikkakunnan perinteet tai tunnetekijät. Toiselle arkkuhautaus tuntuu tärkeältä perinteen jatkamiselta, toinen painottaa tuhkauksen ekologisuutta. Toisinaan käytännön syyt määrittävät toisen hautaustavoista järkevämmäksi. Voi olla, että sukuhaudassa on tilaa ainoastaan uurnalle, tai uurnalehto koetaan helpompana kohteena vierailla kaukana sijaitsevan hautapaikan sijaan. Kaikki nämä ovat hyviä perusteluja. Hautaustapa on omaisten vapaasti valittavissa, vainajan mahdollista toivetta kunnioittaen.

Paljonko arkkuhautaus maksaa?

Arkkuhautauksen hinta muodostuu kahdesta osasta: hautauspalvelun kuluista ja seurakunnan kuluista. Hautaustoimistot määrittävät hinnan sen mukaan, mitä palveluita omainen haluaa heidän kauttaan hankkia. Pääset nettisivuillamme tarkastelemaan hautauspalvelumme hinnastoa täältä.

Seurakunnan kulut sisältävät yleensä uuden hautapaikan lunastuksen tai vanhan paikan hallinta-ajan jatkamisen, hautausmaksun ja haudan perushoidon. Kappelin käyttö siunaustilaisuuteen on seurakunnan jäsenelle ilmainen, mutta kirkkoon kuulumattomalta siitä voidaan periä maksu. Seurakunnan määrittämät hinnat vaihtelevat riippuen siitä, onko vainaja paikkakuntalainen ja kuuluuko seurakuntaan.