Kirkkoon kuulumattoman hautaus

Millaiset hautajaiset järjestän kirkkoon kuulumattomalle vainajalle?

Useimmilla suomalaisilla on jonkinlainen käsitys siitä, millä kaavalla luterilaiset hautajaiset vietetään. Hautajaisten järjestämiseen liittyviä kysymyksiä voi herätä erityisen paljon silloin, kun vainaja on eronnut kirkosta tai ei ole eläessään kuulunut kirkkoon eikä ollut millään tavoin hengellinen. Suomalaisista yli kolmekymmentä prosenttia ei kuulu kirkkoon. Ei-kirkolliset hautajaiset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet maassamme.

Tämä blogiteksti on tehty avuksi omaisille, jotka järjestävät hautajaisia kirkkoon kuulumattomalle edesmenneelle. Löydät sivuiltamme myös yleisen koonnin järjestelyyn liittyvistä yksityiskohdista.

Millaiset ovat vainajaa kunnioittavat hautajaiset?

Hautajaisia järjestävien omaisten tehtävänä on pohtia, millaiset hautajaiset sopivat edesmenneen maailmankuvaan ja arvoihin. Vainaja on voinut ilmaista oman tahtonsa hautaustavasta, -paikasta ja muistotilaisuudesta. Hautaustestamenttia ei kuitenkaan aina ole. Silloin omaiset tekevät päätökset hautajaisjärjestelyistä.

Hautajaisten tulee olla vainajaa ja hänen arvomaailmaansa kunnioittavat. Jos vainaja ei ollut elämänsä aikana millään tavoin hengellinen, on hyvä järjestää siviilihautajaiset. Kirkkoon kuulumattomalle vainajalle voidaan kyllä toimittaa omaisten pyynnöstä myös kristillinen hautaan siunaaminen. Tällöin on tapana käydä papin kanssa keskustelu ja todeta siinä, ettei siunaaminen loukkaa vainajan vakaumusta.

Hautaustapa

Kirkkoon kuulumaton vainaja voidaan tavalliseen tapaan tuhkata tai haudata arkussa. Luterilaisen kirkon hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina, ja seurakunta on velvollinen tarjoamaan hautapaikan kaikille paikkakuntalaisille. Joillain paikkakunnilla on mahdollisuutena myös vapaat tai kunnalliset hautausmaat. Seurakunnan hautausmaalla voi olla myös erillinen tunnustukseton alue. Tuhkat voi myös sirotella luvanvaraisesti mereen, omalle tontille tai johonkin muualle luontoon.

Hautausmaksut ovat samat riippumatta kirkon jäsenyydestä. Kappelista ja muista seurakunnalta varattavista tiloista voidaan periä maksu kirkkoon kuulumattomalta.

Kirkkoon kuulumattoman hautajaiset

Siviilihautajaisille ei ole olemassa valmista kaavaa, vaan hautajaiset suunnitellaan edesmenneen tai omaisten tahdon mukaisiksi. Saattotilaisuus voidaan pitää kappelissa arkun äärellä, ja siihen voi kuulua musiikkia ja saattopuhe. Sen jälkeen arkku lasketaan hautaan. Jos vainaja tuhkataan, voidaan saattotilaisuus pitää myös uurnanlaskun tai tuhkien sirottelun yhteydessä tai viettää pelkkä muistotilaisuus.

Muistotilaisuus

Hautajaisiin kuuluu muistotilaisuus, jota vietetään omaisten ja lähimmäisten kesken. Muistotilaisuus voidaan pitää hyvin pienenä tilaisuutena tai kutsua paikalle laajemmin sukulaisia ja ystäviä. Hautajaisten järjestäjät voivat vapaasti päättää paikasta ja tilaisuuden kulusta.

Kirkkoon kuulumattoman muistotilaisuus voidaan pitää esimerkiksi vainajan tai omaisen kotona tai julkisessa varaustilassa. Yleensä tilaisuudessa muistellaan vainajaa, pidetään puheita ja luetaan adresseja. Muistopöydälle voidaan asetella valkoisen liinan päälle vainajan kuva, kynttilä, kukkia ja vainajan elämästä kertovia esineitä. Tilaisuuteen sopii hyvin musiikki, joka liittyy jollain tapaa edesmenneeseen.