Mikä on perunkirjoitus?

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen on toimitettava perunkirjoitus. Perunkirjoituksen
keskeisenä sisältönä ovat perunkirjoitustilaisuus, johon pesän osakkaat on kutsuttava, ja tässä
tilaisuudessa esitettyjen tietojen perusteella laadittava perukirjaksi kutsuttu asiakirja, joka sisältää
mm. tiedot pesän osakkaista sekä pesän varoista ja veloista.

Perunkirjoitus on monessa suhteessa tärkeä toimitus: ensiksikin perukirja muodostaa perustan
perinnönjaolle ja toisekseen toimii perintöveroilmoituksena. Kolmanneksi perukirja on myös
keskeinen asiakirja hoidettaessa kuolinpesän omaisuutta, sillä se tarvittavine liitteineen toimii
selvityksenä siitä, ketkä ovat pesän osakkaita ja voivat näin hoitaa pesän asioita.

Perunkirjoitus on toimitettava määräajassa. Säännönmukainen määräaika on kolme kuukautta
kuolinpäivästä. Verohallinto voi kuitenkin pyynnöstä pidentää tätä määräaikaa, jos syystä tai
toisesta osoittautuu, ettei perunkirjoitusta todennäköisesti saada toimitettua kolmen kuukauden
määräajassa.

Mitä tietoja perunkirjoitusta varten tarvitaan?

Jotta perukirja täyttää kaikki tehtävänsä asianmukaisesti, sen laatimista varten on usein kerättävä
suhteellisen paljon tietoja ja asiakirjoja. Perunkirjoituksen valmistelu onkin syytä aloittaa melko
pian kuolemantapauksen jälkeen. Pesän osakkaisiin ja heidän asemaansa liittyvänä selvityksenä
tarvitaan sukuselvitys: väestökirjanpidon rekistereistä pyydettävistä todistuksista muodostuva
asiakirjakokonaisuus, josta voidaan nähdä, ketkä ovat vainajan perintöön oikeutetut sukulaiset.
Toisinaan tämä selvitys on hankittavissa vähällä vaivalla, mutta erityisesti silloin, kun kysymys on
ulkomailla asuneesta taikka lapsetta kuolleesta vainajasta, tarvittavien todistusten kokoaminen voi
olla hyvinkin aikaa vievää. Sukuselvityksen lisäksi perukirjan liitteeksi tarvitaan mahdolliset
testamentti ja avioehtosopimus, ja jos vainaja on kuollut leskenä, myös ensiksi kuolleen puolison
perukirja liitteineen.

Sen varmistamiseksi, että pesän varat ja velat tulevat merkityiksi perukirjaan oikein, tarvitaan
myös niiden osalta asiakirjaselvitystä. Tarvittavat asiakirjat riippuvat siitä, mitä omaisuutta
vainajalla oli. Joitakin selvityksiä lähetetään pesälle automaattisesti – esim. jotkut pankit
lähettävät kuolleen asiakkaansa tilien saldotodistukset ilman eri tilausta –, mutta useimmat on
hankittava erikseen.

Tyypillisiä perunkirjoitusta varten tarvittavia varoja ja velkoja koskevia selvityksiä ovat:

  • pankkitilien ja -lainojen saldotodistukset kuolinpäivältä
  • arvo-osuustilien ja rahastosäilytysten otteet kuolinpäivältä
  • kiinteistöjen lainhuuto- ja rasitustodistukset ja rekisteriotteet
  • asunto-osakkeiden isännöitsijäntodistukset
  • listaamattomien yhtiöiden tilinpäätösasiakirjat
  • jakamattomia kuolinpesiä koskevat perukirjat
  • ajoneuvojen rekisteriotteet
  • henkivakuutuskorvauksia koskevat päätökset
  • hautauskuluja koskevat laskut ja kuitit

Varat ja velat merkitään perukirjaan vainajan kuolinpäivän tilanteen mukaisina (pl. hautaus- ja
perunkirjoituskulut). Toisinaan omaisuuden arvosta voi olla syytä hankkia ulkopuolisia asiantuntija-
arvioita. Jos vainaja oli avioliitossa, myös lesken omaisuus merkitään perukirjaan, ja vastaava
selvitys tarvitaan myös sen osalta.

Mitä voidaan tehdä ennen perunkirjoitusta?

Ennen perunkirjoitusta yksikin pesän osakas voi tehdä pesän hoitamiseksi välttämättömiä ja
kiireellisiä toimia, kuten maksaa vainajan laskuja vainajan pankkitileiltä. Käytännössä tällaisia
asioita hoitaessaan osakkaalla tulee olla sellainen sukuselvitys, josta käy ilmi hänen olevan osakas.
Lisäksi osakas luonnollisesti on oikeutettu hankkimaan perunkirjoituksen toimittamiseksi
tarvittavia vainajaa ja tämän omaisuutta koskevia asiakirjoja.

Muita kuin välttämättömiä ja kiireellisiä oikeustoimia pesän omaisuuden suhteen ei
pääsääntöisesti ennen perunkirjoitusta voida tehdä. Esimerkiksi pesän omaisuuden myynti on
yleensä mahdollista vasta perunkirjoituksen jälkeen.

Mitä voidaan tehdä perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoituksen jälkeen osakkaat voivat yhdessä päättämänsä mukaisesti realisoida pesän
omaisuutta sekä – kun vainajan ja pesän velat on maksettu – toimittaa perinnönjaon.

Perunkirjoituksella on huomattava käytännöllinen merkitys sen jälkeisten toimenpiteiden
kannalta. Perunkirjoituksessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat niin perinnönjakoon kuin erityisesti
perintöverotukseen ja perintönä saadun omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Asianmukaisesti
laadittu perukirja myös ylipäätään helpottaa pesän omaisuuden hallinnointia. Vaikka
perunkirjoituksen toimittamiseen ei sinänsä ole mitään muodollisia pätevyysvaatimuksia, äsken
mainittujen seikkojen vuoksi perukirja usein jätetään niihin perehtyneen lakimiehen laadittavaksi.