Näin teet perunkirjoituksen

Mikä on perunkirjoitus ja kuinka se tehdään?

Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus, joka toimii pohjana perinnönjaolle. Perunkirjoitukseen kuuluu perunkirjoitustilaisuus ja perukirja.

Perunkirjoitustilaisuus koskee kuolinpesän osakkaita, eli perillisiä, yleistestamentin saajia sekä puolisoa. Tilaisuudessa laaditaan perukirjaksi kutsuttu asiakirja. Se toimii veroilmoituksena, omaisuusluettelona sekä osakasluettelona.

Perunkirjoituksen järjestäminen on pääsääntöisesti kuolinpesän osakkaiden vastuulla. Heidän tehtävänä on kerätä tiedot ja asiakirjat perukirjan laatimista varten. Valmistelutoimet on syytä aloittaa pian kuolemantapauksen jälkeen, sillä tietojen keräys saattaa viedä aikaa.

Kuolinpesän osakas voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään tai huolehtimaan perunkirjoituksen hoitamisesta. Tämä tehdään laatimalla perunkirjoituksen valtakirja. Valtakirja voidaan antaa toiselle kuolinpesän osakkaalle tai myös ulkopuoliselle henkilölle.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.

Verohallinnolta voi kuitenkin pyytää lisäaikaa, jos perunkirjoituksen toimittaminen määräajassa osoittautuu syystä tai toisesta mahdottomaksi. Mikäli perukirja toimitetaan myöhässä, sen tiedot eivät ole oikein tai niitä puuttuu, voi joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.

Mitä tietoja perunkirjoitusta varten tarvitaan?

Perunkirjoitusta varten tarvitaan selvitys kuolinpesän osakkaista. Sukuselvitystä varten pyydetään todistukset väestökirjanpidon rekistereistä.

Asiakirjoista voidaan nähdä vainajan perintöön oikeutetut sukulaiset. Usein selvityksen saaminen on helppoa ja nopeaa, mutta toisinaan se vie enemmän aikaa. Esimerkiksi ulkomailla asuneen tai lapsetta kuolleen vainajan tilanteen selvittäminen voi olla monimutkaisempaa.

Perukirjaan tarvitaan sukuselvityksen lisäksi mahdolliset testamentti ja avioehtosopimus. Jos vainaja on kuollut leskenä, liitteeksi tarvitaan myös ensiksi kuolleen puolison perukirja sekä ositus- ja perinnönjakokirja, mikäli ositus ja perinnönjako on toimitettu ensiksi kuolleen puolison jälkeen.

Kuolinpesän varat ja velat selvitetään perukirjaa varten. Tarvittavat asiakirjat riippuvat siitä, millaista omaisuutta vainajalla oli.

Toisinaan omaisuuden arvosta on syytä hankkia ulkopuolisia asiantuntija-arvioita. Osa selvityksistä lähetetään pesälle automaattisesti: esimerkiksi jotkut pankit lähettävät kuolleen asiakkaan tilin saldotodistukset ilman erillistä tilausta. Suurin osa tiedoista on kuitenkin hankittava erikseen.

Varat ja velat merkitään perukirjaan vainajan kuolinpäivän tilanteen mukaisina (pois luettuna hautaus- ja perunkirjoituskulut). Jos vainaja oli avioliitossa, myös lesken omaisuus merkitään perukirjaan, ja vastaava selvitys tarvitaan myös sen osalta.

Tyypillisiä omaisuuteen liittyviä selvityksiä ovat:

  • pankkitilien ja -lainojen saldotodistukset kuolinpäivältä
  • arvo-osuustilien ja rahastosäilytysten otteet kuolinpäivältä
  • kiinteistöjen lainhuuto- ja rasitustodistukset ja rekisteriotteet
  • asunto-osakkeiden isännöitsijätodistukset
  • listaamattomien yhtiöiden tilinpäätösasiakirjat
  • jakamattomia kuolinpesiä koskevat perukirjat
  • ajoneuvojen rekisteriotteet
  • henkivakuutuskorvauksia koskevat päätökset
  • hautauskuluja koskevat laskut ja kuitit

Mitä voi tehdä ennen perunkirjoitusta?

Kuolinpesän osakas voi hoitaa pesän asioita, kun sukuselvityksessä vahvistuu hänen osakkuutensa. Osakas on oikeutettu hankkimaan perunkirjoituksen toimittamiseksi tarvittavia vainajaa ja tämän omaisuutta koskevia asiakirjoja.

Ennen perunkirjoitusta pesän osakkaat voivat myös suorittaa välttämättömiä ja kiireellisiä toimia, kuten maksaa vainajan laskuja hänen pankkitileiltään.

Muita kuin pakollisia oikeustoimia pesän omaisuuden suhteen ei pääsääntöisesti voi tehdä ennen perunkirjoitusta. Esimerkiksi pesän omaisuuden myynti on yleensä mahdollista vasta perunkirjoitusten jälkeen.

Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?

Perunkirjoitusten jälkeen osakkaat voivat yhteisen päätöksen mukaisesti realisoida pesän omaisuutta ja velkojen maksun jälkeen toimittaa perinnönjaon.

Perunkirjoituksella on tärkeä käytännön merkitys sen jälkeisten toimenpiteiden kannalta.

Perunkirjoituksessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat perinnönjaon lisäksi erityisesti perintöverotukseen ja perintönä saadun omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Asianmukaisesti laadittu perukirja helpottaa myös yleisesti pesän omaisuuden hallinnointia.

Kuka voi tehdä perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen toimittamiseen ei ole mitään muodollisia pätevyysvaatimuksia. Perukirja voidaan jättää lakimiehen tai hautaustoimiston laadittavaksi, mutta yhtä hyvin sen voi tehdä itse. Tutustu perunkirjoituspalveluumme.

Ville Sutinen

Ville on eHautauksen yrittäjä, joka keskittyy kehittämään palveluita ja ideoita hautausalalla. Hänellä on vuosien kokemus alalta ja hän on erityisen kiinnostunut edistämään alan digitalisaatiota. Vapaa-ajallaan Ville nauttii uimisesta niin avannossa kuin uimahallissakin.

Näin teet perunkirjoituksen

Suomessa vakituisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen on toimitettava perunkirjoitus, joka toimii pohjana perinnönjaolle.

Uskotut miehet perunkirjoituksessa

Perunkirjaa laadittaessa tarvitaan aina kaksi uskottua miestä allekirjoittamaan perukirja. Uskottuina miehinä voi toimia kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö, sillä siihen ei ole asetettu mitään pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia.

Vainajan kuolinpesän velat

Vainajan velat on aina maksettava ennen omaisuuden ositusta ja perinnönjakoa. Joskus vainajan varat eivät kuitenkaan riitä kaikkien velkojen maksamiseen. Tällaisissa tilanteissa velkojen maksusta joudutaan sopimaan velkojien kanssa.

Varattoman vainajan perunkirjoitus

Jos vainajalla oli Suomessa kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, on hänen omaisuudestaan tehtävä perunkirjoitus vaikka vainaja olisi varaton.