Vainajan kuolinpesän velat

Vainajan velat perunkirjoituksessa

Kuolinpesällä tarkoitetaan taloudellista kokonaisuutta, joka koostuu vainajan varoista ja veloista, ja jota kaikki kuolinpesän osakkaat hallinnoivat yhdessä.

Vainajalta jääneet velat kuuluvat aina ensisijaisesti kuolinpesälle ja ne maksetaan kuolinpesässä olevista varoista ennen perinnön jakoa. Velat eivät siis koidu kuolinpesän osakkaille maksettavaksi, kunhan osakkaat toimivat oikein velkasuhteiden päättämisessä ja pesänselvityksessä.

Joskus vainajan varat eivät kuitenkaan riitä kaikkien velkojen maksamiseen. Tällaisissa tilanteissa velkojen maksusta joudutaan sopimaan velkojien kanssa.

Vainajan omaisuudesta on järjestettävä perunkirjoitus, joka tulee toimittaa verottajalle kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei jatkoaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen ole myönnetty.

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta, voivat osakkaat tällöin joutua hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen ve­lois­ta.

Kuolinpesän velat suuremmat kuin varat

Jos kuolinpesällä on enemmän velkaa kuin varoja, puhutaan silloin ylivelkaisesta kuolinpesästä. Kuolinpesää jolla on velkaa, mutta ei tarpeeksi varoja niiden maksamiseksi, voidaan nimittää myös varattomaksi.

Vainajan laskujen ja velkojen maksaminen kuolinpesän varallisuudesta on kuolinpesän osakkaiden vastuulla.

Velkojat saavat velallisen kuolemasta yleensä tiedon joko kuolinpesän osakkaalta tai suoraan väestötietojärjestelmästä. Velkojat lähettävät tällöin tavallisesti maksumuistutuksen, jolla varmistetaan, että osakkaat saavat tiedon saatavan olemassaolosta ja määrästä.

Vainajan velkojen maksujärjestys

Kuolinpesän velat tulee maksaa aina perintökaaren velkavastuujärjestelmän mukaisessa järjestyksessä.

Ensimmäisenä kuolinpesän varoista maksetaan aina pesänselvitysvelat, eli ne velat jotka ovat syntyneet kuolinpesän varojen ja velkojen selvittämisestä. Tähän kuuluvat kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset, mukaan lukien mahdolliset pesänselvitys palkkiot.

Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaan kuin ne erääntyvät.

Seuraavaksi kuolinpesän varoista maksetaan vainajan velat, eli ne velat jotka ovat syntyneet vainajan vielä eläessä.

Jos kuolinpesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen kokonaisuudessaan, velkojalla on oikeus saada varoista jako-osuus, eli suhteellinen osuus kuolinpesän veloista.

Jako-osuudet määritetään kaikille velkojille, ja velat maksetaan kuolinpesän varallisuudesta niiden mukaisesti. Ennen tavalliselle velalle kuuluvan jako-osuuden laskemista tulee pesän varoista kuitenkin kattaa pesänselvitysvelkojen ohella myös vakuudelliset saatavat.

Viimeisenä maksuvuorossa ovat muut kuolinpesän velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa.

Kuolinpesän asettaminen konkurssiin

Jos kuo­lin­pe­sä on yli­vel­kai­nen tai täysin mak­su­ky­vy­tön, voi kuo­lin­pe­sän asettaa tuomioistuimen päätöksellä kon­kurs­siin. Sil­loin kuo­lin­pe­sän osak­kail­la ei ole enää valtaa sel­vit­tää kuolinpesän asioi­ta eikä heillä ole oi­keut­ta pesän omai­suut­een.

Kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sia voi hakea kuolinpesän osakas, pe­sän­sel­vit­tä­jä tai vel­ko­ja. Kuo­lin­pe­sä voi­daan aset­taa kon­kurs­siin, jos se on tar­peel­lis­ta esi­mer­kik­si pesän laa­juu­den vuoksi tai siksi, että omai­suus täytyy muut­taa ra­hak­si. Myös muu eri­tyi­nen syy kelpaa kuo­lin­pe­sän kon­kurs­sin edel­ly­tyk­sek­si.