info@ehautaus.fi
040 940 1144
Raskaudenaikainen menetys on yksi raskaimmista kokemuksista, joita perhe voi käydä läpi. Käytännön asioiden, kuten hautausjärjestelyjen, hoitaminen surun keskellä tuntuu usein ylivoimaiselta, vaikka juuri niiden hoitaminen voi myös auttaa surutyössä ja antaa menetetylle pienokaiselle arvokkaan jäähyväishetken.
Tässä artikkelissa käydään läpi, miten sikiön tai kohtuun kuollen lapsen hautaus Suomessa käytännössä järjestetään eri raskausviikoilla, mitä laki edellyttää ja mistä perhe voi saada tukea.
Sikiön hautaus: raskausviikot ratkaisevat käytännöt
Suomessa sikiön hautaamiseen liittyvät käytännöt ja velvoitteet määräytyvät pitkälti sen mukaan, kuinka pitkällä raskaus oli menetyksen tapahtuessa.
Menetys ennen raskausviikkoa 12
Kun menetys tapahtuu ennen raskausviikkoa 12, pienokaista ei virallisesti haudata eikä häntä rekisteröidä väestötietojärjestelmään. Ennen raskausviikkoa 12 tapahtuneessa keskenmenossa sikiön hautaus ei siis ole lakisääteistä. Osa kokee, että haluaa järjestää pienen muistohetken ja jotkut kokevat, että haluavat pitää asian vain lähiperheen piirissä.
Yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan jokainen tekee itselleen sopivan valinnan ja surutyön.
Pienokaisen muistoksi voi halutessaan järjestää muistohetken esimerkiksi kotona, kirkossa, luonnossa tai muussa perheelle merkityksellisessä paikassa. Tilaisuuteen voi pyytää mukaan seurakunnan papin tai muun uskonnollisen yhteisön edustajan, mutta sen voi järjestää myös täysin perheen omien toiveiden mukaisesti.
Muistaminen voi olla hyvin pienimuotoista – esimerkiksi yhteinen kynttilän sytyttäminen, runon lukeminen tai rauhallinen hetki läheisten kesken voivat olla merkityksellinen tapa hyvästellä pienokainen.
Menetys raskausviikkojen 12 ja 22 välillä
Sairaala on velvollinen huolehtimaan raskausviikkojen 12-22 välillä syntyneiden arvokkaasta hautaamisesta, mikäli vanhemmat eivät itse halua järjestää hautajaisia.
Evankelis-luterilaisen kirkon ohjeiden mukaan kuitenkin myös ennen raskausviikkoa 22 menehtyneelle lapselle voidaan toimittaa siunaaminen ja hautaus vanhempien niin toivoessa.
Useilla sairaanhoitopiireillä on käytössä vanhempien niin halutessa maksuton yhteistuhkaus ja yhteishautaus, mutta käytännöt vaihtelevat sairaanhoitoalueittain. Pienokaiset siunataan yhteistilaisuudessa sairaalan kappelissa ja haudataan myöhemmin lasten muistolehtoon.
Vanhemmat voivat myös halutessaan järjestää hautauksen itse yhdessä seurakunnan ja hautaustoimiston kanssa. Tällöin tarvitaan lääkärin allekirjoittama hautauslupa.
Muistamiseen on monia vaihtoehtoja, kuten pieni hartaustilaisuus tai myöhemmin järjestettävä yhteismuistotilaisuus. Hartaustilaisuus voidaan järjestää sairaalassa, kirkossa tai kotona.
Menetys raskausviikon 22 jälkeen – kohtukuolema
Kun raskaus on kestänyt vähintään 22 viikkoa tai sikiö painaa vähintään 500 grammaa, kyseessä on lain mukaan kuolleena syntynyt lapsi, josta tehdään tarvittavat viranomaisilmoitukset ja jonka hautaamisesta säädetään samoin kuin muiden vainajien kohdalla.
Tarvittavat tiedot välittyvät viranomaisille (kuten Kelaan ja maistraattiin), ja lapsi on hautaustoimilain mukaisesti haudattava tai tuhkattava. Tällöin hautauksen ja mahdollisen muistotilaisuuden järjestämisestä huolehtivat vanhemmat haluamallaan tavalla.
Apua kannattaa pyytää sairaalapastorilta tai sen seurakunnan hautauspalveluista, jonka alueelle pienokainen haudataan. Halutessaan perhe voi antaa koko järjestelyn hautaustoimiston hoidettavaksi, mikä voi keventää taakkaa surun keskellä.
Hautaustavat ja hautapaikka
Kuolleena syntyneen lapsen hautaus voidaan toteuttaa joko arkkuhautauksena tai tuhkaamisen jälkeen uurnassa, ja tuhkat voi halutessaan myös sirotella.
Hautapaikaksi sopii sukuhauta, uusi lunastettava hauta, tunnustukseton hauta-alue tai lasten muistolehto, johon monissa seurakunnissa voi tilata myöhemmin myös muistolaatan.
Tuhka voidaan haudata myös hautausmaan ulkopuolelle, esimerkiksi omalle tontille tai vesistöön – mutta mikäli maa-alue ei ole perheen omistuksessa, tähän tarvitaan maanomistajan kirjallinen lupa.
Hautapaikan ei myöskään tarvitse sijaita perheen kotikunnassa, vaan pienokaisen voi haudata vaikkapa lapsuudenkodin läheiselle hautausmaalle tai muuhun perheelle tärkeään paikkaan.
Käytännön järjestelyt
Hautausjärjestelyt kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä sairaalapastoriin tai sen seurakunnan hautauspalveluihin, jonka alueelle lapsi haudataan. Seurakunta neuvoo käytännön asioissa ja auttaa etenemään vaihe vaiheelta, mikä voi keventää järjestelyjen taakkaa surun keskellä.
Seurakunnan kanssa sovitaan yleensä hautapaikasta, siunaustilaisuuden ajankohdasta ja paikasta sekä papin ja kanttorin varaamisesta. Lisäksi seurakunnan työntekijät auttavat suunnittelemaan siunaustilaisuuden kulkua, virsiä, musiikkia ja muita yksityiskohtia sekä antavat tarvittaessa neuvoja muistotilaisuuden järjestämiseen.
Ennen siunausta pappi tapaa yleensä omaiset keskustellakseen lapsesta, perheen toiveista ja tilaisuuden sisällöstä. Siunaustilaisuus voidaan järjestää kirkossa, kappelissa, sairaalan tiloissa tai muussa sopivassa paikassa. Tilaisuus voi olla hyvin pieni ja rauhallinen tai suurempi läheisten yhteinen jäähyväishetki perheen toiveiden mukaisesti.
Halutessaan perhe voi antaa käytännön järjestelyt kokonaan hautaustoimiston hoidettavaksi. Hautaustoimisto voi huolehtia esimerkiksi arkun tai uurnan hankinnasta, kuljetuksista, yhteydenpidosta seurakuntaan sekä muista hautaukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Tämä voi helpottaa omaisia keskittymään suruun ja läheisten kanssa olemiseen.
Lue täältä kauniita muistovärssyjä lapselle
Kustannukset ja taloudellinen tuki
Hautaukseen liittyviä kuluja syntyy muun muassa arkusta tai uurnasta, tuhkauksesta, hautapaikan lunastuksesta, muistomerkistä ja kuljetuksesta. Monet seurakunnat myöntävät lapsen hautapaikan maksutta tai selvästi alennettuun hintaan.
Myös arkut ovat edullisempia kuin aikuisten koon arkut. Me eHautauksella haluamme tukea lapsensa menettäneitä perheitä vaikeimmalla hetkellä, ja siksi tarjoamme arkun maksutta kaikille alle 18-vuotiaana menehtyneille lapsille.
Hyvinvointialue voi myöntää toimeentulotukea hautauskustannuksiin, jos perheen taloudellinen tilanne on tiukka. Joissain tapauksissa myös seurakunnan diakoniatyö voi auttaa.
Tuki ja muistaminen
Sikiön tai lapsen menetyksen jälkeen tukea saa monelta taholta: sairaalan sosiaalityöntekijöiltä ja psykologeilta, seurakuntien sururyhmistä sekä vertaistukijärjestöistä kuten KÄPY ja Tähti ry, jotka tarjoavat tietoa, vertaistukea ja apua nimenomaan raskaudenaikaisen menetyksen kokeneille.
Pienokaisen muistoa voi vaalia monin tavoin – muistokansiolla, muistopuulla, muistokynttilällä tai vaikkapa muistorahastolla. Tärkeintä on, että hautajaiset ja muistaminen toteutetaan perheen omalla tavalla ja tahdissa: kiirettä ei tarvitse pitää, ja jokainen valinta on oikea, kunhan se tuntuu perheestä oikealta.
Jos olet menettämässä tai menettänyt lapsen kesken raskauden, älä epäröi ottaa yhteyttä oman alueesi seurakuntaan tai sairaalapastoriin – he auttavat mielellään sekä käytännön järjestelyissä että surun keskellä.
Tärkeintä on kauniit jäähyväiset
Sikiön tai kohtuun menehtyneen lapsen hautaus on ennen kaikkea mahdollisuus jättää hyvästit ja kunnioittaa pienen elämän muistoa omalla tavalla.
Hautauskäytännöt vaihtelevat raskausviikkojen, sairaanhoitoalueiden ja perheen toiveiden mukaan, mutta apua ei tarvitse etsiä yksin. Sairaalan henkilökunta, sairaalapastori, seurakunta ja hautaustoimisto auttavat käytännön järjestelyissä ja neuvovat hautaamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Jokainen perhe suree omalla tavallaan. Tilaisuus voi olla pieni ja intiimi tai laajempi läheisten yhteinen hetki – tärkeintä on, että se tuntuu perheestä oikealta. Myös silloin, kun hautausta ei lain mukaan edellytetä, monet vanhemmat kokevat merkitykselliseksi järjestää jonkinlaisen jäähyväishetken tai luoda lapselleen pysyvän muistopaikan.
Surun keskellä voi tuntua vaikealta tehdä päätöksiä, mutta niiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
Me vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiisi hautajaisiin liittyen sekä autamme sinua käytännön järjestelyissä.
Muita kiinnostavia artikkeleita: