info@ehautaus.fi
040 940 1144
Roomalaiskatolinen hautaus – hautajaisten kulku ja perinteet
Roomalaiskatolinen hautaus on hengellinen ja perinteikäs toimitus, jossa korostuvat rukous, vainajan kunnioittaminen, yhteisöllisyys ja ylösnousemuksen toivo.
Katolisessa perinteessä hautajaisissa ei ainoastaan muistella vainajaa ja jätetä hänelle hyvästejä, vaan myös rukoillaan hänen puolestaan.
Roomalaiskatolisten hautajaisten keskeinen muoto on hautajaismessu eli requiem-messu, joka voidaan toimittaa kirkossa. Suomessa hautajaiset voidaan kuitenkin järjestää myös hautausmaan kappelissa yksinkertaisempana sananjumalanpalveluksena ilman ehtoollista. Hautajaisten käytännöt vaihtelevatkin jonkin verran toimituspaikan, seurakunnan ja omaisten toiveiden mukaan.
Kuolemaan valmistautuminen katolisessa perinteessä
Katolisessa perinteessä kuolemaan voidaan valmistautua jo ennen kuolemaa. Kuolevalle voidaan toimittaa sairaiden sakramentti, jossa pappi voitelee sairaan pyhällä öljyllä ja rukoilee hänen puolestaan. Kuoleva voi lisäksi vastaanottaa ripin eli synnintunnustuksen sekä viimeisen ehtoollisen, viaticumin eli niin sanotun matkaevään.
Kuoleman jälkeen omaiset ja seurakunta voivat jatkaa vainajan puolesta rukoilemista esimerkiksi rukouksin ja muilla hartauksilla. Rukous vainajan sielun puolesta on keskeinen osa katolista hautausperinnettä.
Hautajaismessu on katolisen hautauksen keskeinen osa
Katolisessa perinteessä hautajaismessu eli requiem-messu on tärkeä osa hautaustoimitusta. Se toimitetaan tavallisesti kirkossa. Messu voi alkaa vainajan vastaanottamisella kirkon ovella, jolloin pappi pirskottaa arkun pyhällä vedellä. Tämän jälkeen arkku kannetaan kirkkoon ja sijoitetaan sille varattuun paikkaan.
Messuun kuuluu tavallisesti Raamatun lukukappaleita, psalmeja ja rukouksia, papin saarna sekä esirukouksia. Messun keskeinen osa on eukaristian eli ehtoollisen vietto. Messun lopussa toimitetaan hautaussiunaus, johon voi kuulua arkun pyhällä vedellä vihmominen ja suitsutus.
Kaikki hautajaiset eivät kuitenkaan Suomessa ole requiem-messuja. Jos toimitus järjestetään hautausmaan kappelissa, kyseessä voi olla yksinkertaisempi sananjumalanpalvelus ilman ehtoollista. Hautajaiset voivat muodostua myös useammasta osasta: kappelissa vietettävästä sananjumalanpalveluksesta, haudalla toimitettavasta hartaudesta ja erikseen vietettävästä sielunmessusta.
Ehtoollinen ja muiden vieraiden osallistuminen
Katoliseen hautajaismessuun voivat osallistua myös muut kuin katolilaiset. He voivat osallistua messun rukouksiin ja seurata toimitusta muiden mukana. Ehtoolliselle eivät kuitenkaan osallistu ei-katoliset vieraat.
Ehtoollisjonossa ei-katolinen voi ottaa vastaan siunauksen. Tällöin hän asettaa oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen merkiksi siitä, ettei ota vastaan ehtoollista. Jos käytäntö tai oma toimintaohje on epäselvä, voi yksinkertaisesti jäädä paikalleen tai seurata muiden osallistujien toimintaa.
Roomalaiskatolinen hautaus ja symboliikka
Katolisiin hautajaisiin kuuluu useita uskonnollisesti merkityksellisiä symboleja ja rituaaleja.
Pyhällä vedellä vihmominen muistuttaa vainajan kasteesta ja kristillisestä elämästä. Arkun tai uurnan vihmominen voi kuulua sekä hautajaismessun alkuun että hautaussiunaukseen.
Suitsutus on kunnianosoitus vainajalle. Se muistuttaa myös siitä, että ihmisruumis on ollut Pyhän Hengen temppeli.
Maan heittäminen arkulle symboloi ihmisen alkuperää maan tomusta ja paluuta siihen.
Ristinmerkki viittaa uskoon Kristukseen ja ylösnousemukseen.
Kynttilät liittyvät valon ja toivon symboliikkaan.
Vainajan ruumista tai uurnaa voidaan myös kunnioittaa kumartamalla hieman sen suuntaan. Kaikki nämä rituaalit eivät välttämättä toteudu jokaisessa hautajaisessa, vaan käytännöt vaihtelevat toimituksen mukaan.
Arkkuhautaus vai tuhkaus?
Katolinen kirkko on perinteisesti suosinut arkkuhautausta, mutta myös tuhkaus on sallittu. Katolisessa perinteessä vainajan ruumista ja tuhkaa tulee kohdella kunnioittavasti.
Tuhkauksen jälkeen tuhka tulee sijoittaa asianmukaiseen hautapaikkaan, kuten hautausmaalle, uurnahautaan tai kolumbaarioon. Tuhkaa ei tule sirotella esimerkiksi luontoon tai jakaa useaan paikkaan. Myöskään tuhkan säilyttämistä kotona ei pidetä katolisen käytännön mukaisena.
Roomalaiskatolinen hautaus Suomessa
Suomessa katoliset hautajaiset noudattavat katolisen kirkon yleisiä perinteitä, mutta käytännöt sovitetaan paikallisiin olosuhteisiin. Omaiset ovat yhteydessä seurakuntaan, ja pappi tapaa perheen hautajaisten ja messun suunnittelemiseksi. Tapaamisessa voidaan keskustella vainajan elämästä, hautauksen käytännöistä ja perheen toiveista.
Hautajaiset voidaan järjestää katolisessa kirkossa tai hautausmaan kappelissa. Suomessa hautauskappeli on yleinen toimituspaikka. Tällöin toimitus voi olla sananjumalanpalvelus ilman ehtoollista, ja sen jälkeen voidaan siirtyä haudalle, jossa toimitetaan lyhyt hartaus ja rukoillaan vainajan puolesta.
Katolisia haudataan Suomessa myös yleisille hautausmaille. Helsingissä Malmin hautausmaalla on katolinen hautakortteli. Hautajaisiin ja niiden järjestelyihin liittyvät käytännöt kannattaa aina varmistaa omasta seurakunnasta, sillä toimituksen rakenne ja käytännön järjestelyt voivat vaihdella.
Suomen katolisen yhteisön monikulttuurisuus voi näkyä myös hautajaisissa. Messussa ja muissa toimituksissa voidaan käyttää eri kieliä perheen ja seurakunnan käytäntöjen mukaisesti.
Hautajaisten jälkeen järjestetään Suomessa usein muistotilaisuus, jossa läheiset kokoontuvat yhteen, jakavat muistojaan ja osoittavat tukea toisilleen. Katolisessa perinteessä vainajan muistoksi voidaan viettää myös myöhemmin muistomessuja.
Hautajaisetiketti vieraalle
Katolisiin hautajaisiin voi osallistua, vaikka ei kuuluisi katoliseen kirkkoon. Vieraalta ei edellytetä katolisen liturgian tuntemista, vaan tärkeintä on kunnioittava käytös ja toimituksen seuraaminen muiden mukana.
Pukeudu hillitysti
Hautajaisiin sopivat tummat ja hillityt vaatteet. Pukeutumisessa voi noudattaa samoja periaatteita kuin suomalaisissa hautajaisissa yleensä. Musta on erityisen sopiva väri.
Saavu ajoissa
Hautajaisiin kannattaa saapua hyvissä ajoin. Näin tilaisuuteen voi asettua rauhassa eikä toimitus häiriinny.
Ole kunnioittava ja seuraa toimitusta
Puhelin kannattaa pitää äänettömällä ja keskustelua välttää toimituksen aikana. Messussa voi seurata muiden osallistujien esimerkkiä siinä, milloin istutaan, seistään tai polvistutaan. Katolisen liturgian vastauksia ei tarvitse osata ulkoa.
Kirkkoon tullessa ristinmerkin tekeminen on katolisessa perinteessä tavallista, mutta vieraan ei tarvitse tehdä sitä, jos ele ei kuulu hänen omaan tapaansa osallistua. Vainajaa voidaan kunnioittaa kumartamalla hieman arkun tai uurnan suuntaan.
Ehtoolliselle ei tarvitse mennä
Jos et ole katolilainen, et osallistu ehtoolliseen. Voit kuitenkin osallistua muuhun messuun ja rukouksiin. Ehtoollisjonossa voit ottaa vastaan siunauksen asettamalla oikean kätesi vasemmalle olkapäällesi.
Kukat ja adressi
Kukat ovat suomalaisissa hautajaisissa tavallinen tapa osoittaa kunnioitusta ja osanottoa. Jos omaiset eivät ole antaneet muita ohjeita, mukaan voi ottaa kukkakimpun ja adressin.
Kukkien laskemisen ajankohta kannattaa kuitenkin varmistaa omaisilta tai seurata hautajaisjärjestelyistä annettuja ohjeita, sillä kukat voidaan laskea joko kirkossa tai kappelissa tai vasta haudalla.
Lopuksi
Roomalaiskatolinen hautaus yhdistää surun, rukouksen, vainajan kunnioittamisen ja kristillisen ylösnousemustoivon. Hautajaisten tarkoituksena ei ole ainoastaan jättää viimeisiä hyvästejä, vaan myös rukoilla vainajan puolesta ja tarjota lohtua sureville.
Pyhä vesi, ristinmerkki, suitsutus, rukoukset, messu ja muut liturgiset elementit muodostavat kokonaisuuden, jossa näkyvät katolisen uskon keskeiset ajatukset kuolemasta, ylösnousemuksesta ja iankaikkisen elämän toivosta. Suomessa nämä perinteet yhdistyvät paikallisiin hautauskäytäntöihin ja perheiden omiin toiveisiin.
Jos tarvitset apua hautajaisten järjestämisessä tai sinulla on mitään kysyttävää, ota yhteyttä. Me vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiisi ja autamme sinua kaikkiin hautajaisiin liittyvissä asioissa.
Muita kiinnostavia artikkeleita: