Varattoman vainajan perunkirjoitus

Täytyykö varattomalle vainajalle tehdä perunkirjoitus?

Jos vainajalla oli Suomessa kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, hänen omaisuudestaan on tehtävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa menehtymisestä. Vaikka vainaja olisi varaton, on perunkirja silti laadittava.

Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän varat ja velat sekä perilliset ja testamentinsaajat perinnönjakoa ja perintöverotusta varten. Vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka ottaa hoitaakseen vainajan perunkirjoituksen teon. Yleensä järjestäjä on joku kuolinpesän osakkaista, esimerkiksi leski tai joku vainajan lapsista.

Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset ovat vainajan ainoita velkoja, joista kuolinpesän osakkaat ovat yhteisvastuullisia kuolinpesän kanssa, eli jos kuolinpesässä ei ole varoja niiden maksuun, siirtyy vastuu niiden maksamisesta kuolinpesän osakkaille. Hautausavustusta on mahdollista hakea myös perunkirjan tekoon, mutta sitä harvoin siihen myönnetään. Edullisin vaihtoehto varattoman vainajan perunkirjan teolle on tehdä se itse.

Perunkirjan tekoon voit käyttää apunasi malleja, joita on saatavilla usein verkosta tai kirjakaupoista.

Perunkirjoituksia laativat esimerkiksi pankit, lakitoimistot, hautaustoimistot ja oikeusaputoimistotMeiltä eHautaukselta voit tilata myös perunkirjan teon. Perunkirjan laatimiseen kuuluu kaikkien tarvittavien asiakirjojen tilaaminen, perunkirjan valmistelu sekä toimitus verottajalle. Meidän kautta perunkirjan laatimisen voit tilata tästä.

Tietoja kirjoittajasta Ville Sutinen

Ville on eHautauksen yrittäjä, joka keskittyy kehittämään palveluita ja ideoita hautausalalla. Hänellä on vuosien kokemus alalta ja hän on erityisen kiinnostunut edistämään alan digitalisaatiota. Vapaa-ajallaan Ville nauttii uimisesta niin avannossa kuin uimahallissakin.