Hautakivet ja muut muistomerkit

Hautapaikalle on tapana pystyttää muistomerkki. Tavallisin vaihtoehto on hautakivi, mutta sen lisäksi hautausmaalla näkyy esimerkiksi muistolaattoja ja hautaristejä. Niiden avulla omaiset kunnioittavat vainajan muistoa ja toisaalta luovat hautapaikalle arvokkaan tunnelman hiljentymistä varten.

Hautamuistomerkkien historia

Hautausmailla voi nähdä ilmentymiä eri ajoista ja kulttuureista. Juuri hautamuistomerkit kertovat meille tarinaa menneistä sukupolvista ja oman paikkakuntamme historiasta.

Suomessa perinteet hautamuistomerkeistä ovat lähtöisin keskiajalta. Aikaisemmin muistomerkeillä on kerrottu edesmenneen ihmisen varakkuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Mitä suurempi ja koristeellisempi muistomerkki, sitä varakkaampi on todennäköisesti ollut paikkaan haudattu vainaja.

Ajan saatossa hautamuistomerkit ovat muuttuneet. Alkuun hautapaikat merkittiin sileillä hautapaaseilla tai koristelluilla kalkkilaatoilla. Koristeet vaihtelivat kuolemaan ja uskontoon liittyvistä symboleista aina henkilökuviin saakka. Noin kolmensadan vuoden ajan yleisimpiä muistomerkkejä ovat olleet hautakivet. Aluksi vaakatasoon asetetut kivet ovat myöhemmin vaihtuneet pystykiviin.

Nykyisin hautausmaalla näkee rivi toisensa perään hyvin samankaltaisia hautakiviä. Kivilaji, muoto ja koristelu voi vaihdella hieman. Hautausmaat asettavatkin nykyään vaatimuksensa hautakiven kokoon ja malliin. Tarkoituksena on, että vainajat haudataan samanarvoisina.

Hautamuistomerkin valinta

Moni omainen miettii hautajaisten järjestämisen yhteydessä, milloin hautakivi tulee hankkia. Hautamuistomerkin voi hankkia nopeasti hautajaisten jälkeen, tai sitä voi miettiä rauhassa vaikka vuodenkin kuluttua kuolemasta. Hautakiven asennusajankohtaan vaikuttavat maan laatu ja sääolot. Seurakunta ja kiviveistämö huolehtivat sopivasta ajankohdasta.

Hautamuistomerkin tulee olla vainajan muistoa kunnioittava ja hautausmaan yleiskuvaan sopiva. Hautakivistä valitaan yleensä muoto, kiven väri, kaiverrustyyli ja koristeet. Erilaiset lyhdyt ovat suosittuja koristeita. Jos samaan hautaan on tarkoitus myöhemmin haudata muita, tulee muistomerkkiin varata tilaa muille kaiverruksille.

Muistomerkkiä valitessa tulee tarkistaa hautausmaan vaatimukset. Yleisesti ne liittyvät hautausmaiden tarpeeseen säädellä tilankäyttöä ja työturvallisuutta. Esimerkiksi reunakivistä on monissa seurakunnissa luovuttu, sillä ne tekevät hautapaikkojen hoitamisen haastavaksi. Jos omaisella on mielessä jokin erikoisempi hautamuistomerkki, siitä on hyvä keskustella seurakunnan kanssa.

Jos vainaja haudataan sukuhautaan, on siinä useimmiten valmiina hautakivi. Tällöin omaisten tulee tilata valmiiseen kiveen uuden nimen kaiverrus. Mikäli hautakivessä ei ole enää tilaa uudelle kaiverrukselle, voi hautapaikalle hankkia esimerkiksi laatan.

Kun vainaja tuhkataan

Tuhkauksen jälkeen omaisten tehtävänä on päättää tuhkan sijoituspaikka. tuhkat voidaan haudata uurnassa tai sirotella hautausmaan muistolehtoon tai muualle luontoon. Joidenkin hautausmaiden muistolehdoissa on muistoseinä, johon voi tilata nimilaatan. Joissakin hautausmaissa taas on tapana haudata vainajat muistolehtoon anonyymina.

Jos tuhka sirotellaan muualle kuin hautausmaalle, sirottelupaikkaan tulee olla lupa. Paikka ilmoitetaan seurakunnalle tai maistraattiin. Tällaisille paikoille ei saa laittaa hautamuistomerkkiä. Oman hautapaikan perustamiseen ja hautamuistomerkin pystyttämiseen tarvitaan perusteltu lupa aluehallintovirastolta.

Kun tarvitsette hautamuistomerkin, vanhan merkin kunnostuksen tai uudet kaiverrukset, ole yhteydessä meihin!