Läheisen kuolema: kenelle ilmoittaa ja milloin hautaustoimistoon?

Kun läheinen kuolee, ensimmäinen virallinen toimenpide on kuolemansyyn toteaminen lääkärin toimesta. Ensimmäinen inhimillinen tehtävä on ilmoittaa asiasta lähiomaisille. Surun keskellä ei ole välitöntä kiirettä ottaa yhteyttä hautaustoimistoon, vaan omaisilla on aikaa käsitellä tapahtunutta ja kerätä ajatuksiaan.

Ensimmäiset ilmoitukset: viranomaiset ja lähipiiri

Toimintatapa riippuu siitä, missä kuolema tapahtuu. Jos henkilö kuolee kotona tai julkisella paikalla äkillisesti ja odottamatta, tulee ensimmäisenä soittaa hätäkeskukseen (112). Jos kuolema on odotettu esimerkiksi saattohoidon vuoksi, otetaan yhteys hoitavaan lääkäriin tai kotisairaanhoitoon. Odottamattomissa tapauksissa paikalle saapuva lääkäri toteaa kuoleman virallisesti, ja poliisi varmistaa, ettei tapaukseen liity rikosta. Tämän jälkeen vainaja siirretään sairaalan tai terveyskeskuksen tiloihin.

Hoidon piirissä, kuten sairaalassa tai hoivakodissa, kuollessa henkilökunta hoitaa kuoleman toteamisen ja ilmoittaa siitä omaisille. He myös opastavat ensimmäisissä käytännön asioissa.

Kun virallinen tieto on saatu, on aika ilmoittaa suru-uutisesta lähipiirille. Tämä on usein raskain tehtävä, ja on hyvä sopia muiden omaisten kanssa, kuka kertoo kenellekin.

Milloin on oikea hetki ottaa yhteys hautaustoimistoon?

Hautaustoimistoon voi ottaa yhteyttä heti, kun siihen tuntuu olevan voimia. Tämä voi tarkoittaa tunteja kuoleman jälkeen tai vasta parin päivän päästä. Laillista tai muuta määräaikaa ei ole, ja on täysin hyväksyttävää antaa itselleen aikaa sopeutua tilanteeseen.

Ensimmäinen puhelu hautaustoimistoon ei sido mihinkään. Se on usein keskustelu, jossa ammattilainen kertoo seuraavista askelista ja vastaa omaisten kysymyksiin. Tässä vaiheessa ei tarvitse tietää, halutaanko arkkuhautaus vai tuhkaus, millainen siunaustilaisuus järjestetään tai mitä arkkuja tai uurnia valikoimasta löytyy. Riittää, että kertoo perustiedot: kuka on kuollut, missä vainaja on ja kuka on yhteyshenkilönä.

Ensimmäisen yhteydenoton tärkein tavoite on saada luotettava kumppani, joka auttaa järjestelyissä eteenpäin.

Mitä tapahtuu ensimmäisen yhteydenoton jälkeen?

Hautaustoimisto ottaa vastuun käytännön järjestelyistä omaisten toiveiden mukaan. Yksi ensimmäisistä konkreettisista toimista on vainajan kuljetuksen järjestäminen sairaalan tiloista hautaustoimiston kylmäsäilytykseen odottamaan hautausta. Tämä siirto tehdään aina vainajan arvoa kunnioittaen.

Seuraava tärkeä asiakirja on hautauslupa. Sen kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri kuolemansyynselvityksen valmistuttua. Hautaustoimisto huolehtii usein luvan noutamisesta ja toimittamisesta eteenpäin. Vaikka hautausluvan saamisessa voi kestää, hautajaisjärjestelyitä, kuten siunausajan ja -paikan varaamista, voidaan aloittaa jo ennen sen saapumista.

Viralliset asiakirjat ja kuolinpesän hoito

Terveydenhuollon yksikkö ilmoittaa kuolemasta Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), joka kirjaa sen väestötietojärjestelmään. Tieto välittyy automaattisesti monille viranomaisille, kuten Kelalle, eläkelaitoksille ja useimpiin pankkeihin. Kun pankki saa tiedon kuolemasta, se sulkee vainajan verkkopankkitunnukset ja muut käyttöoikeudet. Tilit siirtyvät kuolinpesän hallintaan, ja niiltä voidaan yleensä maksaa vain hautajaisiin ja kuolinpesään liittyviä laskuja ennen perunkirjoitusta.

Omaisten vastuulle jää monia muita ilmoituksia, kuten vuokrasopimusten, lehtitilausten ja jäsenyyksien irtisanominen. Tärkein hoidettava velvollisuus on perunkirjoitus, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan varat ja velat, ja sen pohjalta laaditaan perukirja verottajaa varten.

Hautausjärjestelyjen suunnittelu askel kerrallaan

Kun välittömin shokki on ohi, alkaa varsinaisten hautajaisten suunnittelu. Kokenut hautaustoimiston edustaja opastaa kaikissa valinnoissa painostamatta ja omaisten toiveita kuunnellen. Päätöksiä ei tarvitse tehdä kerralla, vaan prosessissa voi edetä omaan tahtiin.

Keskeisimmät päätökset liittyvät seuraaviin asioihin:

1. Hautaustapa: Valitaanko perinteinen arkkuhautaus vai tuhkaus? Vainajan mahdollinen oma toive on ensisijainen. Jos toivetta ei ole, omaiset tekevät päätöksen.
2. Siunaus- tai jäähyväistilaisuus: Järjestetäänkö uskonnollinen siunaustilaisuus kirkossa tai kappelissa vai uskonnoton saattotilaisuus? Tilaisuus voidaan myös jättää kokonaan pois.
3. Tuotteiden valinta: Arkun valinta on edessä molemmissa hautaustavoissa. Tuhkauksessa valitaan lisäksi uurna. Muita valintoja ovat esimerkiksi arkkuvaatteet ja kukkalaite.
4. Muistotilaisuus: Siunaustilaisuuden jälkeen järjestetään usein muistotilaisuus, jossa muistellaan vainajaa vapaamuotoisemmin. Hautaustoimisto auttaa myös pitopalvelun ja muistotilaisuuspaikan valinnassa.

Kaikki hautaustoimiston palvelut on suunniteltu keventämään omaisten taakkaa, jotta he voivat keskittyä suremiseen ja toistensa tukemiseen.