info@ehautaus.fi
040 940 1144
Perintövero lasketaan suoraan perukirjaan merkittyjen tietojen perusteella. Verohallinto tekee lopullisen laskelman ja lähettää verotuspäätöksen, mutta laskennan periaatteiden ymmärtäminen auttaa jokaista perillistä varautumaan tulevaan ja tarkistamaan, että vero on määrätty oikein.
Laskentakaava on pohjimmiltaan yksinkertainen: perillisen osuudesta kuolinpesän netto-omaisuuteen vähennetään mahdolliset vapaaosuudet ja muut vähennykset, ja jäljelle jäävästä summasta maksetaan veroa progressiivisen asteikon mukaan. Todellisuudessa laskentaan vaikuttavat kuitenkin monet yksityiskohdat, kuten testamentti, ennakkoperinnöt ja hallintaoikeus.
Perintöveron laskennan perusta: Kuolinpesän nettoarvo
Kaikki alkaa kuolinpesän varojen ja velkojen selvittämisestä. Tämä työ tehdään perunkirjoituksessa, ja sen tuloksena syntyvä perukirja on verotuksen perusta. Kuolinpesän nettoarvo saadaan, kun kaikista varoista vähennetään kaikki velat.
Varat (omaisuus):
- Kiinteistöt (asunto, kesämökki, maa-alueet)
- Pankkitalletukset ja sijoitukset (osakkeet, rahastot)
- Ajoneuvot
- Muu irtain omaisuus, kuten arvokas koti-irtaimisto, taide tai korut
Omaisuus arvostetaan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Tämä tarkoittaa hintaa, joka omaisuudesta todennäköisesti saataisiin, jos se myytäisiin vapailla markkinoilla.
Velat (vähennykset pesän varoista):
- Vainajan omat velat, kuten asuntolaina, opintolaina ja kulutusluotot.
- Hautauksesta ja muistotilaisuudesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
- Perunkirjoituksen kulut, kuten perunkirjoittajan palkkio ja asiakirjojen hankintakulut.
- Kuolinpesän selvityksestä ja hoidosta aiheutuneet kulut.
Kun velat on vähennetty varoista, saadaan selville kuolinpesän säästö eli netto-omaisuus, joka jaetaan perillisten kesken.
Perillisen osuus ja verovapaa osa
Kuolinpesän netto-omaisuus jaetaan perillisten kesken lain tai testamentin mukaisesti. Kunkin perillisen saama osuus on hänen verotettavan perintönsä lähtökohta. Vuodesta 2026 alkaen perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos perintöosuus on alle 30 000 euroa. Perintöveroa maksetaan siis vain siitä osasta, joka ylittää verovapaan rajan.
Jos perillisen osuus on esimerkiksi 50 000 euroa, verotettava määrä on 20 000 euroa (50 000 € – 30 000 €).
Veroluokat: Kuka maksaa ja kuinka paljon?
Perintöveron määrään vaikuttaa ratkaisevasti perillisen ja vainajan välinen sukulaisuussuhde. Perilliset jaetaan kahteen veroluokkaan, joilla on omat veroasteikkonsa.
I veroluokka (alhaisempi verotus):
- Aviopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen kumppani
- Suorat perilliset: lapset, lapsenlapset jne.
- Suorat perilliset ylenevässä polvessa: vanhemmat, isovanhemmat jne.
- Avopuoliso, jolla on yhteinen lapsi vainajan kanssa tai joka on aiemmin ollut avioliitossa vainajan kanssa.
II veroluokka (korkeampi verotus):
- Kaikki muut sukulaiset, kuten sisarukset ja serkut.
- Sukuun kuulumattomat henkilöt, kuten ystävät.
Perintöveroasteikot 2026
I veroluokka
| Verotettava osuus (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Veroprosentti ylimenevästä osasta (%) |
|---|---|---|
| 30 000 – 40 000 | 100 | 7 |
| 40 000 – 60 000 | 800 | 10 |
| 60 000 – 200 000 | 2 800 | 13 |
| 200 000 – 1 000 000 | 20 000 | 16 |
| 1 000 000 – | 148 000 | 19 |
II veroluokka
| Verotettava osuus (€) | Vero alarajan kohdalla (€) | Veroprosentti ylimenevästä osasta (%) |
|---|---|---|
| 30 000 – 40 000 | 100 | 19 |
| 40 000 – 60 000 | 2 000 | 25 |
| 60 000 – 200 000 | 7 000 | 29 |
| 200 000 – 1 000 000 | 47 600 | 31 |
| 1 000 000 – | 295 600 | 33 |
Erityisvähennykset pienentävät verotaakkaa
Yleisen verovapaan osuuden lisäksi tietyt perilliset voivat saada verotukseensa merkittäviä lisävähennyksiä.
- Puolisovähennys: Leski saa tehdä perintöosuudestaan 90 000 euron lisävähennyksen. Yhdessä yleisen verovapaan osuuden (vuodesta 2026 alkaen 30 000 euroa) kanssa tämä tarkoittaa, että leski maksaa perintöveroa vain 120 000 euroa ylittävästä perinnöstä.
- Alaikäisyysvähennys: Vainajan alle 18-vuotias rintaperillinen (lapsi tai lapsenlapsi), joka on perimysjärjestyksessä lähinnä, saa tehdä 60 000 euron vähennyksen. Tämä on henkilökohtainen, ja sen saa jokainen ehtojen täyttyessä.
- Hallintaoikeusvähennys: Testamentilla tai lain nojalla saatu elinikäinen hallintaoikeus tiettyyn omaisuuteen (esim. asuntoon) pienentää omistusoikeuden perineen henkilön perintöveroa. Verotuksessa omaisuuden arvosta vähennetään hallintaoikeuden arvo, joka lasketaan Verohallinnon kaavojen mukaan perustuen saajan ikään ja omaisuuden tuottoon. Lesken lakisääteinen oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallinnassaan on yleisin esimerkki tästä.
Esimerkki 1: Leski ja kaksi täysi-ikäistä lasta
Kuolinpesän netto-omaisuus on 360 000 €. Perillisiä ovat leski ja kaksi lasta, jotka perivät kukin 1/3 eli 120 000 €.
Lesken perintövero:
- Perintöosuus: 120 000 €
- Vähennykset: 90 000 € (puolisovähennys) + 30 000 € (yleinen verovapaa osuus) = 120 000 €
- Verotettava osuus: 120 000 € – 120 000 € = 0 €
- Koska verotettava osuus on 0 €, leski ei maksa veroa.
Lapsen perintövero (laskelma on sama molemmille):
- Perintöosuus: 120 000 €
- Vähennykset: 30 000 € (yleinen verovapaa osuus)
- Verotettava osuus: 90 000 €
- Vero I veroluokan mukaan: 2 800 € + 13 % * (90 000 € – 60 000 €) = 2 800 € + 3 900 € = 6 700 €.
Esimerkki 2: Testamentti sisarukselle
Naimaton ja lapseton henkilö jättää 100 000 € netto-omaisuuden testamentilla ainoalle sisarukselleen.
- Perintöosuus: 100 000 €
- Vähennykset: 30 000 € (yleinen verovapaa osuus)
- Verotettava osuus: 70 000 €
- Sisarukset kuuluvat II veroluokkaan.
- Vero II veroluokan mukaan: 7 000 € + 29 % * (70 000 € – 60 000 €) = 7 000 € + 2 900 € = 9 900 €.
Huomioi nämä: Ennakkoperinnöt ja lahjat
Perintöverotuksessa perillisen saamaan osuuteen lisätään tietyin ehdoin myös vainajalta saadut lahjat ja ennakkoperinnöt. Tämä estää perintöveron kiertämistä lahjoituksilla.
- Ennakkoperintö: Rintaperilliselle annettu suurempi lahja katsotaan oletusarvoisesti ennakkoperinnöksi, ellei toisin ole määrätty. Se lisätään aina perintöosuuden arvoon veroa laskettaessa.
- Lahjat: Muut lahjat, jotka perillinen on saanut vainajalta kolmen vuoden sisällä ennen kuolinpäivää, lisätään perintöosuuteen. Aiemmin maksettu lahjavero hyvitetään perintöverotuksessa.
Mitä tapahtuu perukirjan jälkeen? Verotuspäätös ja maksaminen
Kun perukirja on toimitettu Verohallintoon, alkaa verotuksen käsittely. Käsittelyaika on tyypillisesti 4–12 kuukautta.
- Verotuspäätös saapuu: Jokainen perillinen saa oman henkilökohtaisen verotuspäätöksensä, josta ilmenee maksettavan veron määrä ja eräpäivät.
- Maksuerät: Alle 500 euron perintövero maksetaan yhdessä erässä. Tätä suuremmat verot jaetaan yleensä kahteen maksuerään. Ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen päiväyksestä ja toinen kaksi kuukautta myöhemmin.
- Muutoksenhaku: Jos verotuspäätöksessä on virhe tai perukirjassa on ollut puutteita, päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.
Perintöveron laskeminen voi tuntua monimutkaiselta, mutta huolellisesti laadittu perukirja tekee prosessista suoraviivaisen. Ammattilaisen apu perunkirjoituksessa varmistaa, että kaikki vähennykset tulevat hyödynnetyiksi ja perukirja on laadittu oikein. Tämä luo vankan pohjan myös oikeudenmukaiselle verotukselle.
Usein kysytyt kysymykset
Miten asunnon arvo määritetään perintöverotuksessa?
Asunnon ja muun omaisuuden arvoksi merkitään sen todennäköinen myyntihinta eli käypä arvo kuolinpäivänä. Arvon määrittämiseksi käytetään usein kiinteistönvälittäjän arviota tai vertaillaan alueella tehtyjä samankaltaisten asuntojen kauppahintoja. Perukirjaan on tärkeää liittää perustelut käytetylle arvolle.
Voiko perintöveroa välttää?
Perintöveroa voi laillisesti pienentää verosuunnittelulla, kuten laatimalla testamentin, jossa hyödynnetään hallintaoikeutta tai jaetaan omaisuutta useammalle perilliselle verovapaiden osien maksimoimiseksi. Perinnöstä voi myös luopua kokonaan, jolloin se siirtyy seuraavalle perilliselle perimyskaaressa. Täydellinen veron välttäminen on kuitenkin harvinaista.
Kuinka kauan perintöverotuspäätöksen saaminen kestää?
Verotuspäätöksen saaminen kestää yleensä 4–12 kuukautta perukirjan toimittamisesta Verohallinnolle. Käsittelyajat voivat kuitenkin vaihdella ruuhkatilanteen ja kuolinpesän laajuuden mukaan. Verohallinto käsittelee perukirjat saapumisjärjestyksessä.
Mitä jos en pysty maksamaan perintöveroa kerralla?
Jos perintöveron maksaminen eräpäivinä on hankalaa, Verohallinnolta voi hakea maksujärjestelyä. Tämä on yleistä erityisesti silloin, kun peritty omaisuus on esimerkiksi kiinteistö, jota ei haluta myydä verojen maksamiseksi. Maksujärjestelyä on haettava itse OmaVero-palvelussa tai lomakkeella.