Yleistä tietoa hautauksesta

Tuhkauksessa vainaja poltetaan arkussaan krematoriolla ennen tuhkien uurnaan laittoa. Hautaukseen tarvitaan siis aina arkku, oli kyse arkku- tai tuhkahautaamisesta.

Tuhkaus on yleistyvä hautaustapa johtuen muun muassa sen ekologisuudesta arkkuhautaukseen verrattuna. Nykyään yli puolet suomalaisista haudataan tuhkattuna. Tuhkahautaus voi olla myös edullisempi hautausmuoto hautapaikkojen hintojen vuoksi.

Vainajan tuhka voidaan haudata uurnassa, arvokkaassa kääreessä tai pelkkänä tuhkana. Tuhkan loppusijoituspaikaksi voidaan valita esimerkiksi muistolehto, sirottelualue tai uurnahauta.

Vainajan tuhkan loppusijoituspaikaksi voidaan valita uurnahauta, sukuhauta, muistolehto, sirottelualue, kolumbaario, tunnustukseton alue, meri, oma maa-alue tai muu maa-alue, johon on maanomistajan lupa.

Muistolehto on hautausmaalla oleva alue, johon tuhkat haudataan niin, että tuhkien sijoituspaikka on vain hautausmaan ylläpitäjän tiedossa.

Sirottelualueella tuhkien levittämiseen saa osallistua myös vainajan omaiset. Sirottelualueen yhteydessä on usein kivipaasi, johon voidaan kiinnittää vainajan tiedot sisältävä muistolaatta.

Kolumbaario eli uurnaholvi on uurnille tarkoitettu säilytystila, jonka sisään uurna voidaan sijoittaa.

Tunnustukseton hauta-alue on hautausmaa, joka on tarkoitettu uskonnollisesti neutraaliksi alueeksi. Tunnustuksettomalla alueella ei saa esiintyä uskontoihin tai aatteisiin liittyviä tunnuksia.

Tuhkan hautaamiseen on vaihtoehtoina myös mereen, omalle maalle tai toisen maalle hautaaminen. Merelle tai toisen maalle haudattaessa tarvitaan aina erillinen lupa.

Hautauslupa tarvitaan seurakunnalle aina ennen hautausta. Hautausluvan kirjoittaa vainajaa viimeisenä hoitanut lääkäri.

Hoidamme hautausluvan seurakuntaan, ellei omainen halua tehdä sitä itse. Omainen voi halutessaan huolehtia myös itse luvan toimittamisesta.

Kirkkoon kuuluneet vainajat yleensä siunataan. Siunaus voidaan toimittaa halutessaan myös kirkkoon kuulumattomille. Siunaus toimitetaan aina vainajan tahdon mukaan.

Siunaustilaisuus pidetään yleensä ennen tuhkaamista, mutta joissain tapauksissa voidaan siunata myös tuhka. Siunauksesta sovitaan aina seurakunnan kanssa ja ohjeita voi kysyä toimittavalta papilta.

Saattotilaisuus voidaan järjestää ns. hiljaisena tilaisuutena, jolloin arkku on valmiina kappelissa kun saattoväki saapuu. Arkku myös jää kappeliin kun saattoväki poistuu. Tällöin arkun kantajia ei tarvita.

Jos tuhkaussiirto suoritetaan heti siunaustilaisuuden päätteeksi, kannetaan arkku tilaisuuden päätteeksi ulkona odottaavaan autoon.

Arkun kantamiseen tarvitaan yleensä kuusi kantajaa, mutta jos vainaja on kevyt voi neljäkin riittää. Kantajina toimivat yleensä vainajan lähiomaiset tai muut hautajaisvieraat.

Muistotilaisuuteen ei ole virallista kaavaa, vaan sen voi järjestää vapaamuotoisesti. Muistotilaisuuden tilana voi olla esim. seurakunnan tilat, koti tai muu vainajalle tärkeä paikka. Muistotilaisuus koostuu yleensä vainajan muistelusta ja adressien lukemisesta.

Uurnan noutaminen tapahtuu krematoriolta noin viikon kuluttua tuhkauksesta. Uurnan noutaa omainen, jolla tulee olla tieto uurnan/tuhkan loppusijoituspaikasta. Jotkut krematoriot voivat lähettää uurnan myös postissa vainajan omaiselle.

Hautauskulut maksetaan yleensä kuolinpesän varoista. Lähetämme laskun  kuolinpesälle hautauksen jälkeen 14 päivän maksuajalla. Lasku toimitetaan hautauksen tilaajan sähköpostiin.

Jos kuolinpesä on todettu varattomaksi, voi sosiaalitoimistosta hakea avustusta hautauskuluihin.

Seurakunnat laskuttavat omista palveluistaan (mm. hautapaikka, haudan kaivaminen ja hoitaminen, tuhkausmaksu sekä tilojen mahdollinen vuokraaminen) erikseen hinnastonsa mukaisesti. Hinnastot näet heidän nettisivuiltaan.

Perunkirjoitustilaisuus tulee järjestää 3kk kuluessa kuolemasta. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään vainajan kuolinpesän tila, eli sen varat ja velat. Perukirjan voi tehdä juristi tai maallikko, jolla on riittävä osaaminen.

Arkku haudataan yleensä kirkon ylläpitämälle hautausmaalle. Myös kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata kirkon hautausmaalle.

Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus hautapaikkaan hautausmaalla. Suomessa hautausmaita hallinnoi Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkkuhautauksessa vainaja voidaan haudata joko vanhaan sukuhautaan tai uuteen hautaan. Hautapaikan hallinta-aika vaihtelee paikasta riippuen 25-50 vuoden välillä.

Hautauslupa tarvitaan seurakunnalle aina ennen hautausta. Hautausluvan kirjoittaa vainajaa viimeisenä hoitanut lääkäri.

Hoidamme hautausluvan seurakuntaan, ellei omainen halua tehdä sitä itse. Omainen voi halutessaan huolehtia myös itse luvan toimittamisesta.

Kirkkoon kuuluneet vainajat yleensä siunataan ennen arkun hautaamista. Siunaus voidaan toimittaa halutessaan myös kirkkoon kuulumattomille. Siunaus toimitetaan aina vainajan tahdon mukaan.

Siunauksesta sovitaan aina seurakunnan kanssa ja tilaisuudesta voi keskustella siunauksen toimittavan papin kanssa.

Arkku kannetaan siunaustilaisuuden päätteeksi joko hautaan tai tarvittaessa odottavaan autoon. Arkun kantamiseen tarvitaan yleensä kuusi kantajaa, mutta jos vainaja on kevyt voi neljäkin riittää. Kantajina toimivat yleensä vainajan lähiomaiset tai muut hautajaisvieraat.

Hautauskulut maksetaan yleensä kuolinpesän varoista. Lähetämme laskun  kuolinpesälle hautauksen jälkeen 14 päivän maksuajalla. Lasku toimitetaan hautauksen tilaajan sähköpostiin.

Jos kuolinpesä on todettu varattomaksi, voi sosiaalitoimistosta hakea avustusta hautauskuluihin.

Seurakunnat laskuttavat omista palveluistaan (mm. hautapaikka, haudan kaivaminen ja hoitaminen, tuhkausmaksu sekä tilojen mahdollinen vuokraaminen) erikseen hinnastonsa mukaisesti. Hinnastot näet heidän nettisivuiltaan.